Kukapa olisi uskonut, että tästä pienestä tytöstä tulisi yrittäjä ja joka on työllistänyt itsensä ja muitakin jo 12 vuoden ajan?

Vaikka olin jo pienenä varsin puuhakas ja kekseliäs, en todellakaan osannut arvata ryhtyväni isona yrittäjäksi. Vaikka nyt näin taaksepäin katsoessa – olihan se varsin ilmeistä. Se sama tarmo, ilo ja into näkyi varmasti jo leikeissä ja harrastuksissa, mikä toivottavasti näkyy nyt myös työelämässä ja yrittämisessä.

päivi.PNG

Pienenä piirrettiin, laulettiin, juostiin ja leikittiin. Ei pelätty epäonnistumisia – mentiin vaan ”niin että heilahtaa”! Ääntäkin lähti – se on varma 😊 Villeimmissäkin leikeissä piti silti aina olla jokin roti ja tolkku. Tarvittaessa napsahti hiekkalapio siihen, joka toisia yritti puijata. Ei ole ihan sama, miten toisiin ja asioihin suhtautuu ja miten saa kaiken sujumaan – se vaatii kykyä ja halua kuunnella, sekä sydäntä tuntea.

Leikkejä piti aina päästä myös kehittämään. Piti pyrkiä tekemään aina vaan isompia, parempia ja hullumpia juttuja kuin ennen. Ja peleissä ja kilpailuissa haluttiin tietysti aina voittaa. Riemu onnistumisista ja voitoista tuntui parhaimmalle yhdessä kavereiden kanssa. Tiimityöllä saatiinkin aikaiseksi mitä huikeampia juttuja. Tämä kaikki pätee täysin myös työelämässä. Onnistumiset tuntuvat parhaimmilta, kun ne jaetaan yhdessä oman tiimin, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Eikös?

On hauska huomata, miten lapsena leikkiessämme opimme paljon erilaisia taitoja, mitä voimme hyödyntää myöhemmin työelämässä. Ei unohdeta noita taitoja. Me Avittamossa olemme oppineet lapsuudesta ainakin yhden tärkeän asian: ”Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku!”

Kiitos Avittamon ihanat asiakkaat näistä 12 vuodesta – ”leikki” jatkukoon. Hippa!